Allergiat ja asuinympäristö Svetogorskissa ja Imatralla

Hanke on ensimmäinen Suomen ja Venäjän lasten ja nuorten asuinympäristöä ja allergioita laajasti käsittelevä epidemiologinen tutkimus. Siihen osallistui yhteensä 1 400 lasta ja nuorta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Imatran kaupunki, Euroopan Unioni (Kaakkois-Suomen Interreg IIIA-ohjelma) ja Ulkoministeriö (lähialueyhteistyörahoitus). Tutkimushanketta johtaa professori Jouni Jaakkola Birminghamin yliopiston työterveyden ja ympäristölääketieteen laitokselta.

Suomalaiset lapset ja nuoret sairastavat enemmän allergisia sairauksia kuin venäläiset, mutta erot rajan eri puolilla näyttäisivät kaventuvan. Vuonna 2005 valmistuneen loppuraportin mukaan allergioita oli noin joka neljännellä (24,3 %) imatralaislapsella, kun rajan toisella puolella asuvilla samanikäisillä lapsilla allergioita oli diagnosoitu noin viidenneksellä (20,8 %). Ilmeisesti venäläisten vaurastuminen ja elinolosuhteiden länsimaistuminen alkaa vähitellen näkyä uusien sukupolvien terveystilanteessa.

Vaikka lasten ja nuorten allergisista sairauksista astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman sairastuvuus oli Imatralla lähes kaksinkertainen Svetogorskiin verrattuna, vaikeampaan taudinkuvaan viittaavat oireet painottuivat Svetogorskiin. Esimerkiksi astmaatikoilla hengityksen vinkunan aiheuttamat puhevaikeudet ja atooppista ihottumaa sairastavien lasten yövalvominen olivat selvästi yleisempiä Svetogorskissa kuin Imatralla. Svetogorskin allergikot turvautuivat myös useammin sairaala- ja terveysasemahoitoon sekä olivat enemmän poissa päivähoidosta ja koulusta.

Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupunkihankkeeseen kuuluva tutkimus tehtiin yhteistyössä Birminghamin yliopiston työ- ja ympäristölääketieteen laitoksen kanssa. Muut yhteistyötahot olivat Svetogorskin kaupunki ja aluesairaala sekä Imatran kaupunki ja Etelä-Karjalan keskussairaala.

Hankkeen pohjalta on käynnistynyt jatkotutkimus Asuinympäristö atooppisten allergioiden riskitekijänä, joka lisää tietoa asuinympäristön ulko- ja sisäilmatekijöiden merkityksestä lasten ja nuorten allergioiden esiintyvyyden selittäjänä. Uutta tietoa saadaan erityisesti rakenteiden ja rakennusmateriaalien sekä allergiaoireiden välisestä yhteydestä. Samalla selvitetään, miten vuorokauden aikaiset sisälämpötilan muutokset vaikuttavat allergisen ja toisaalta ei-allergisen lapsen/nuoren mahdolliseen oirekuvaan. Esille nousevat myös mahdolliset kansalliset erot allergioiden esiintyvyydessä sekä allergiaoireiden voimakkuudessa ja toistuvuudessa. Hankkeiden tulokset kootaan väitöskirjaksi.