Suolahuone auttaa vaikeassa astmassa

Nopeasti yleistyneestä suolahuonehoidosta lienee merkittävää apua vain osalle astmaa tai atooppista ihottumaa sairastavista. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin vastikään päättynyt hoitotutkimus antaa eniten toivoa keuhkoputkien yliärtyvyydestä kärsiville astmaatikoille.

Tutkimus osoitti suolahuonehoidon käyttökelpoiseksi täydentäväksi hoidoksi potilaille, joiden astma ei pysy lääkityksellä tasapainossa. Näillä potilailla keuhkoputkien yliärtyvyys väheni suolahuonehoitojakson jälkeen merkittävästi. Suolahuonehoidolla ei kuitenkaan voida korvata astman kortikosteroidihoitoa.

- Mekanismi, millä suola vähentää keuhkoputkien yliärtyvyyttä ei selvinnyt tässä tutkimuksessa, mutta ainakaan se ei vähennä astmaattista tulehdusta, kertoo tutkimuksesta vastannut ylilääkäri Jouni Hedman Etelä-Karjalan keskussairaalasta.

On mahdollista, että suolahuonehoito vaikuttaa suoraan keuhkoputkien sileän lihaksen supistuvuuteen tai voimistaa hengitettävän kortikosteroidilääkkeen vaikutusta. Astmaatikot, joiden astma pysyy tasapainossa lääkityksellä, eivät tutkimuksen mukaan hyödy suolahuonehoidosta. Tutkimuksessa avoimeksi jäi hoidon kustannus/hyöty -suhde, samoin kuin hoitovaste eli kuinka kauan positiivinen muutos potilaan tilassa kestää.

Hoitotutkimus käynnistyi Lappeenrannassa vuonna 2003, jolloin valmistuivat Suomen ensimmäiset suolahuoneet. Nyt hoitopaikkoja on jo lähes 60 ja määrä kasvaa edelleen nopeasti. Keski- ja Itä-Euroopassa laajalti käytetyn suolakaivos- ja suolahuonehoidon tehosta on tähän asti ollut niukasti tutkittua tietoa. Potilaiden kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä.

Astmaatikkojen lisäksi tutkimuksessa oli mukana atooppisesta ihottumasta kärsiviä.

- Suolahuonehoidolla ei tutkimuksessa käytetyillä mittareilla voitu osoittaa merkittäviä hyötyjä atooppisen ihottuman hoidossa, kertoo tutkijalääkäri Jussi Sandell.

- Myös mineraalivesihoito yhdistettynä SUP-valohoitoon jäi vaikutuksiltaan heikoksi, kun sitä verrattiin tutkimuspotilaiden samaan aikaan käyttämiin perusvoiteisiin. Ne lisäsivät merkittävästi ihon kosteutta sekä ihon vedensitomiskykyä, Sandell toteaa.

Suolahuoneita ei valvota

 

Kesällä 2007 tehdyn kyselyn mukaan joka toisessa maamme suolahuoneissa henkilökunta ei tiedä huoneen hoito-olosuhteita, eli paljonko suolaa huoneessa on, tai onko siellä ylipäänsä suolaa. Useimmissa suolahuoneissa henkilökunta on kuitenkin saanut hoitoalan koulutuksen ja joka kuudennen toiminnassa on mukana lääkäri.

 

- Potilasturvallisuuden parantamiseksi tulisi luoda laatukriteeristö sekä suolahuoneille että hoitoa antaville henkilöille. Hoitoyksiköt pitäisi myös saada valvonnan piiriin, sanoo instituutin johtaja Kimmo Saarinen.

 

Esimerkiksi suolapitoisuutta täytyy voida säädellä, sillä liian isolla annoksella astmaatikon keuhkoputket voivat mennä tukkoon.

 

Raha-automaattiyhdistyksen ja Kansaneläkelaitoksen rahoittaman viisivuotisen tutkimushankkeen tuloksia esiteltiin Allergia- ja Astmaliiton symposiumissa Helsingissä 23. lokakuuta.

 

TULOKSIA:

Symposiumin julkaisu (PDF)

Astman 2. hoitovuosi (ERS, Tukholma 2007)

Astman 3. hoitovuosi (ERS, Berliini 2008)