Astman hoito

Instituutin 15. symposiumi pidettiin Helsingissä 27.9.2005. Tilaisuuden puheenjohtaja, professori Tari Haahtela HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta kokosi päivän antia:

Astma on uusia kansansairauksia, joka ei terveydenhuollossa juuri näkynyt 1960-luvulla. Astma on elimistön immunologisen järjestelmän pitkäaikainen häiriö, joka ilmenee hengitysteiden limakalvolla tulehduksena, inflammaationa. Keuhkojen toiminnan häiriöt ja keuhkoputkien ahtautuminen ovat tuon tulehduksen seurausta.

Sairauden lisääntymisen taustalla ovat monet elintapojen, ravitsemuksen ja elinympäristön muutokset sekä laajat kansanterveyttä parantaneet toimenpiteet ja keksinnöt, jotka ovat muuttaneet väestön altistumisen mikrobeille: bakteereille, viruksille ja homeille. Väestön immunologisella puolustusjärjestelmällä on ollut vaikeuksia sopeutua riittävän nopeasti muutoksiin. Siksi nykyihmisen immuunipuolustus lukee väärin ympäristön altisteita, pitää esimerkiksi siitepölyjä ja eläinpölyä vihollisena vaikkei siihen ole syytä. Ylireagoimme eli olemme tulleet allergisiksi. Saamme maksaa hintaa parantuneesta infektiosuojasta, elintason noususta ja kaupungistumisen mukanaan tuomista arkielämän helpotuksista. Yhdellä lauseella sanottuna: kaupungistuneen ja hygieenistyneen ihmisen yhteys maahan on katkennut. Tarkemmin sanottuna maaperän mikrobeihin, jotka ovat avainasemassa muokatessaan lapsen luontaista immuniteettia (innate immunity), jota vahvistavat sopeutuvan immuniteetin (adaptive immunity) infektiokokemukset. Voisi sanoa immuunijärjestelmälle: "Maailma on muuttunut Eskoseni, mutta olet hieman hidas huomaamaan sitä".

Itse asiassa immuunijärjestelmä on huomannut muutoksen ja alkaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Geenien ja ympäristön kiinteä vuorovaikutus synnyttää immuniteetiltaan "cityihmisen", jonka allergisuus alkaakin tasoittua. On jo tutkimuksia, jotka osoittavat allergialukujen tasoittumista ja jopa kääntymistä laskuun, ja juuri niissä maissa, kuten Englannissa, joihin "allergiaepidemia" ensimmäisenä iski. Suomessakin on viitteitä tasoittumisesta, mutta esimerkiksi Venäjän Karjalassa "epidemia" ei ole vielä edes alkanut.

Älkäämme kuitenkaan luulko, että luonto hoitaa astman ja allergiat, kunhan vain odotamme tarpeeksi pitkään, että geenit tekevät sopeuttamistehtävänsä. Astma on kansansanterveydellisesti iso ongelma ja on tullut jäädäkseen, esiintyvyys on 4–8 % riippuen tutkittujen iästä ja hieman asuinpaikasta. Astma aiheuttaa kuolleisuutta, suuren määrän ensiapukäyntejä ja sairaalahoitoa, työkyvyttömyyttä ja haittaa mittaamattomasti joka päiväistä elämää puhumattakaan kustannuksista, jotka olivat Kelan tilastojen mukaan vuonna 2003 noin 210 miljoonaa euroa.

Astma on kuitenkin mitä suurimmassa määrin hoidettava sairaus, mitä kaikki sairaudet eivät ole. Astma aiheuttaa paljon turhaa kärsimystä niin lapsissa kuin aikuisissa. Suomalaiset tutkijat tajusivat tämän jo 1990-luvun alussa uusien läpimurtomaisten tutkimushavaintojen perusteella – ja ne havainnot olivat suomalaisten itsensä tekemiä. Suomi ensimmäisenä maana maailmassa aloitti todellisen tulevaisuuteen suuntautuvan astmaohjelman, jonka tarkoitus oli selvä: astma kuriin! Niin yksilön kuin yhteiskunnan kohdalla. Leena Tuomisto kertoo ohjelman toteuttamisesta. Maailmalla, WHO:ta myöten, hämmästellään suomalaisia tuloksia – ja otetaan oppia.

Paula Rytilä kertoo, miksi on tärkeää havaita astmaattinen tulehdus ajoissa ja millä keinoilla se on tehtävissä. Nyt on jo aivan selvää, että ohjaamalla astmaatikon hoitoa tulehdusindikaattorien avulla tulos on paljon parempi: pahenemisvaiheet vähenevät ratkaisevasti. Tämäkin on aivan viime aikojen tietoa – vielä 1990-luvun puolivälissä tulehduksen ilmaisijoita ei juuri käytetty potilashoidossa.

Astman juuret ovat tavallisesti lapsuudessa ja Anna Pelkonen näyttää, miltä pienten lasten astma näyttää. Astman aikainen havaitseminen tarkoittaa paitsi ensioireiden kunnollista noteeramista ja tutkimista myös tautiprosessin ymmärtämistä niin, että epäilyttäviin oireisiin ja astmaattiseen taipumukseen kiinnitetään huomiota jo aivan pienillä lapsilla. Niin on Suomessa tehtykin, mikä on parantanut huomattavasti lasten astman hoitotilannetta, mutta myös luonut pieniä ongelmia: astmaksi saatetaan rekisteröidä tautitiloja, jotka eivät leimaa ansaitse ja jotka eivät astmaan myöhemmin johda. Sellaisenaan "astmaleimaa" ei pidä enää pelätä, ajoissa havaittu ja hoidettu tauti paranee hienosti vaikka astmaattinen reagointitaipumus onkin usein pysyvä ominaisuus.

Hienoista teorioista ja tehokkaista lääkkeistä ei ole hyötyä, jos niitä ei osata käyttää. Auli Hakulinen hallitsee astman käytännössä. Emme hoida astmaa vaan potilasta, ihmistä kaikkine kysymyksineen ja ongelmineen. Ei ole standardipotilasta eikä standardilääkitystä, vaikka yleisluonteisia ohjeita voidaankin antaa.

Lopuksi Symposiumissa kerrotaan aivan uudesta asiasta suomalaisessa astmahoidossa: suolahuonehoidosta. Huuhaata? Niin moni meistä ajatteli, kun Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti aloitti kokeilunsa. Täydentävissä ja vaihtoehtoisissa hoidoissa on todella paljon huuhaata ja puhdasta rahastusta usein vielä "tieteen" varjolla. Täydentävissä hoitomuodoissa (complementary medicine) on kuitenkin myös varteen otettavia mahdollisuuksia, mutta parhaat niistä pitää saattaa asiallisen tutkimuksen ja arvioinnin piiriin. Vain sitä kautta ne saadaan oikeasti hyödyttämään suomalaista astmapotilasta. Akupunktio on jo osa koululääketiedettä. Kiinalaiset yrttihoidot ovat vahvan tutkimuksen kohteena Yhdysvalloissa – ja niillä on myönteisiä vaikutuksia jopa immuunijärjestelmän toimintaan. Pitää myös muistaa, että ei ole vaikuttavaa hoitoa, jolla ei olisi myös haittoja. Jotkut luonnonlääkkeet ovat aiheuttaneet esimerkiksi vakavia maksavaurioita. Allergisia reaktioita rohdoista ja yrteistä näemme silloin tällöin.

Suolahuonehoito – jolla on Euroopassa tuhatvuotiset perinteet – ei olekaan huuhaata vaan vaikutuksia näkyy kovissa lääketieteellisissä mittareissa, kuten keuhkoputkien reaktioherkkyyttä mittaavissa testeissä. Ei suolahuone astmaa paranna ja astmaatikko tekee todella tyhmästi, jos suolahoidon autuaaksi tekemänä jättää astmalääkkeet käyttämättä: noutaja voi tulla vaikka oli niin helppo hengittää suolahoidon jälkeen. Mutta täydentävänä, koko ihmistä hoitava lisänä suolahuonehoito on mielenkiintoinen tuttavuus.

Suomalainen astmapotilas on hyvissä käsissä.