Herhiläinen leviää

Herhiläinen oli Suomessa vakituinen laji 1930-luvulla. Sotien jälkeen iso ampiainen harvinaistui, kunnes paluusta saatiin viitteitä 1990-luvulla. Lämpimien kesien myötä se pääsi levittäytymään Venäjän Karjalasta Suomen puolelle.

Herhiläisen asemaa Kaakkois-Suomessa selvitettiin sanomalehtikyselyillä vuosina 2001 ja 2003. Kyselyihin vastasi peräti 209 henkilöä. Havainnot ulottuivat lähes aukottomasti etelärannikolta (Hamina) Pohjois-Karjalaan (Ilomantsi, Juuka). Varsinkin Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan seudulla herhiläinen oli runsaslukuinen. Kesät ovat olleet lämpimiä myös viime vuosina, joten herhiläinen on levinnyt entisestä laajemmalle. Tämä varmistui vuonna 2007 toteutetussa kyselyssä.

Instituutti kokoaa herhiläishavaintoja edelleen!

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti ottaa edelleen vastaan tietoja herhiläisistä. Lähetä havaintosi mieluummin sähköpostitse. Voit myös soittaa arkipäivänä klo 8-16 numeroon 040 7214 201 (Juha Jantunen) tai 040 7214 108 (Kimmo Saarinen). Digikuva auttaa varmentamaan lajimäärityksen!

Herhiläinen muistuttaa tavallista ampiaista, mutta on kooltaan isompi. Kolmesenttinen herhiläinen on pitempi kuin useimmat kimalaiset. Tarkempia tuntomerkkejä ovat takaruumiin pääosin tumma etuosa ja keltainen takaosa. Pään sivut ja yläosa ovat ruskeat eikä niissä ole keltaisia raitoja kuten monilla muilla ampiaisilla. Herhiläisen tunnistaa usein voimakkaasti pärisevästä lentoäänestä. Ne lentävät muista ampiaisista poiketen myös pimeässä, jolloin valo houkuttelee niitä.

Talvehtineet kuningattaret lähtevät lentoon jo toukokuussa. Ainakin Imatran seudulla herhiläisiä on jo nähty monin paikoin toukokuun jälkipuoliskolla. Suurin osa herhiläisistä havaitaan kuitenkin vasta loppukesällä ja syksyllä, jolloin yhteiskunnat ovat suurimmillaan. Halkaisijaltaan jopa yli puolimetrisessä pesässä voi asustaa tuhansia herhiläisiä.

Herhiläinen pesii muiden ampiaisten tavoin mielellään rakennuksissa. Koristeellinen pesä on järeämpi kuin tavallisella ampiaisella. Pesä on usein kätketty hyvin, mutta vilkas liikenne paljastaa pesinnän varsinkin loppukesällä. Isosta koostaan huolimatta herhiläiset ovat yleensä rauhallisia ja pesää voi tarkkailla aivan vierestä otusten häiriintymättä.

Linkkejä:

Tampereen seutu