Viisi hoitokohdetta ja päiväperhoslinja

Vuonna 2010 vietettiin kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on ollut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittävä hidastaminen. On selvää ettei tavoitteita ole saavutettu. Suomen osalta viimeisimmät tutkimukset ja selvitykset kertovat luonnon monimuotoisuuden edelleen vähenevän. Kehitys on huolestuttava, sillä olemme itsekin monin tavoin luonnosta ja sen hyvinvoinnista riippuvaisia.

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on omalta osaltaan ollut hidastamassa luonnon monimuotoisuuden katoa.

Instituutti on vuodesta 1990 alkaen kunnostanut, ylläpitänyt ja tehnyt tutkimusta kuudella kohteella yhteistyössä maanomistajien kanssa. Näihin kuuluvat viisi säännöllisen hoidon alaista kohdetta (18,5 ha) ja 2,7 km pitkä päiväperhosten tutkimuslinja. Kohteet edustavat harvinaistuneita ympäristötyyppejä, kuten perinneympäristöjä, avoimia kallioalueita ja harjuja sekä niiden eliöstöä. Pellisenrannassa ja Korvenkylän Korvenhaassa hoidetaan niittyluontoa ja pidetään yllä maisemarakennetta. Muilla kohteilla hoidon päätarkoituksena on ollut turvata uhanalaisten lajien esiintymiä. Korvenkylän metsälaidun on keltaverkkoperhosen ja Ruohosaari kalliosinisiiven elinympäristöä. Huuhan harjurinteellä on pyritty siirtoistutuksin parantamaan kahden uhanalaisen lajin harjusinisiiven ja palosirkan asemaa maassamme.

Elinympäristöjen kunnostus ja hoito on hyödyttänyt myös muita lajeja. Kohteiden uhanalaisia kasveja ovat hietaneilikka ja kangasvuokko sekä perhosia virnasinisiipi ja ruusuruohokiitäjä. Lisäksi viime vuosien selvityksissä on löytynyt joukko uhanalaisia, kymmeniä vuosia kadoksissa olleita tai maalle kokonaan uusia hyönteislajeja. Tutkimus on painottunut kasvillisuuteen ja päiväperhosiin. Ympäristömuutoksia herkästi ilmentävien lajien avulla on voitu seurata ovatko kunnostus- ja hoitotoimet vaikuttaneet toivotulla tavalla eliöstöön.

Hankkeiden käynnistäminen ja ylläpito 20 vuoden ajan ei olisi ollut mahdollista ilman tiivistä yhteistyötä maanomistajien, hankkeita rahoittaneiden tahojen, kuten ministeriöiden, säätiöiden, teollisuuden ja järjestöjen kanssa. Lisäksi monet ovat tehneet talkootyötä ja antaneet korvauksetta käyttöön laitteita, tietopääomaa tai maata. Ympäristön hyväksi tehtyä työtä on arvostettu, sillä hankkeiden ansiosta Instituutille on myönnetty kolme palkintoa.

Tarkempi selvitys kohteilla tehdystä työstä on ladattavissa tästä.