Korvenkylän keltaverkkoperhonen
(käynnistysvuosi 1996)

Korvenkylän metsälaidun on yksi Etelä-Karjalan viimeisiä laidunnettuja metsäisiä perinneympäristöjä. Metsälaitumen niityillä elää luultavasti maamme vahvin uhanalaisen keltaverkkoperhosen yhdyskunta. Niittyjen ja metsien kirjoma ympäristö pelastettiin umpeenkasvulta palauttamalla alueelle karja kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Nykyisin monimuotoinen kasvi- ja perhoslajisto voivat hyvin.

Hankkeen eteneminen

Keltaverkkoperhosen yhdyskunta löydettiin vuonna 1991. Vanhan karjalaitumen nopea umpeenkasvu uhkasi kuitenkin perhosta. Karja palautettiin kunnostetulle laitumelle vuonna 1996. Samana kesänä perhonen kärsi liian voimakkaasta laidunnuksesta, joten seuraavina vuosina laidunnusta jatkettiin lohkoittain. Kanta toipui ja vuonna 2000 keltaverkkoperhosia havaittiin enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Toukkien ravintokasviksi kelpaavat purtojuuret kartoitettiin vuonna 2004. Seuraavana kesänä verkkoperhosia nähtiin vähän, ilmeisesti sekä lisääntymiskauden huonojen sääolojen että laitumella voimakkaasti runsastuneiden kekomuurahaisten takia. Vuonna 2006 muurahaiskekoja hävitettiin, mikä palauttikin keltaverkkoperhosen toukat vanhoille alueille.

Vuonna 2010 metsälaitumella oli ensimmäinen välivuosi laidunnuksesta. Kasviruuduilla oli yhteensä 68 lajia eli kolme lajia enemmän kuin laidunnusta aloitettaessa. Eläinten karttamaa mesiangervoa ja metsäruusua oli runsaammin kuin aikaisemmin, samoin koiranputki ja metsäkorte näyttäisivät runsastuvan. Vähentyneitä lajeja olivat puolestaan mm. niittynätkelmä ja siankärsämö. Purtojuuri on kuitenkin edelleen runsas. 2000-luvun loppupuoliskolla keltaverkkoperhosen toukkia on havaittu keskimäärin 500, mutta keväällä 2012 rikottiin jälleen ennätyksiä. Toukkia oli kaikkiaan 4000, joka on lähes kaksikertainen määrä aikaisempaan ennätykseen verrattuna.

Laitumella ei ole ollut eläimiä vuoden 2009 jälkeen. Apua hoitamattomuuteen saatiin kansainväliseltä Roverway-partiolaisryhmältä, joka niitti keltaverkkoperhosen niityn kesällä 2012. Hoidon uudelleen järjestämistä suunnitellaan yhteistyössä maanomistaja maatalousyhtymä Johan & Sirkka-Liisa Armisen kanssa.