Korvenkylän päiväperhoslinja
(käynnistysvuosi 1991)

Kaakkoissuomalaisessa peltomaisemassa kiertävä linja on paljastanut maatalousympäristön päiväperhoslajiston monimuotoiseksi. Tutkimuslinjalla on nähty kesän aikana keskimäärin 1 350 perhosta 41 lajista.

Alueen perhoslajistoon vaikuttavat monet ympäristötekijät. Samalla kun luomuviljelyyn siirtyminen on suosinut päiväperhosia, läheiset metsänhakkuut ovat muuttaneet joidenkin lajien käyttäytymistä ja elinympäristön valintaa. Päiväperhoslinja on yksi Suomen ensimmäisistä säännöllisesti tutkituista laskentalinjoista.

Hankkeen eteneminen

Viikoittaiset linjalaskennat alkoivat vuonna 1991. Vuonna 1996 suurin osa tutkimusalueen pelloista siirtyi luomuviljelyyn. Vuonna 2000 laskentalinja liitettiin osaksi Suomen ympäristökeskuksen seurantaa. Kesällä 2005 linjalta löytyi ensimmäisen kerran EU:n direktiivilaji isokultasiipi, jonka esiintymistä kartoitettiin laajemmalti Korvenkylän peltoalueelta vuonna 2006. Vuonna 2007 linjan lajistomuutoksista vuosien 1991-–2006 aikana valmistui opinnäytetyö Joensuun yliopistoon.

Kesän 2012 tuloksena oli 1 460 perhosta 47 lajista. Vaikka kesä oli 2000-luvun viileimpiä, perhosmäärissä näkyi vielä edelliskesän jälkilämpöjä. Varsinkin tesmaperhonen, idänniittysilmä ja virnaperhonen lensivät selvästi tavallista runsaampina. Virnaperhosten joukossa oli runsaasti myös peltovirnaperhosia. Sen sijaan useimmille sinisiiville kesä oli vaisu. Varsinkin hopea- ja niittysinisiipi olivat vähissä. Vielä selvemmin normaalista tasostaan jäivät angervohopeatäplä ja lähes koko kesän lentävä lanttuperhonen.

Karttaperhosen ensimmäisen sukupolven ruskeankirjavia ja toisen sukupolven mustanpuhuvia perhosia näkyi monin paikoin ja Joutsenon tutkimuslinjallekin se osui nyt ensimmäisen kerran 22 vuoden aikana. Toinen uusi laji oli keltaverkkoperhonen. Muita hyviä löytöjä olivat mm. kannussinisiipi, isokultasiipi ja helmihopeatäplä.