Kesät lämpenevät, perhoset runsastuvat?

Leea Pekkasen opinnäytetyö Joensuun yliopistoon tarkasteli päiväperhosten kannanmuutoksia instituutin ylläpitämällä Joutsenon päiväperhoslinjalla. Tutkimuksessa arvioitiin, miten ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat heijastuneet maatalousympäristön lajistoon, ovathan monet lajit levittäytyneet pohjoiseen, perhosten lentokauden alku ja huippu aikaistuneet, toisen sukupolven yksilöt yleistyneet ja jotkut lajit runsastuneet viime vuosina.

Tutkimus perustui 16 vuoden (1991-2006) linjalaskenta-aineistoon, joka tilastollista tarkastelua varten jaettiin kahteen kahdeksan vuoden jaksoon (1991-–1998, 1999-–2006). Jälkimmäisellä jaksolla havaittiin enemmän päiväperhosia, mutta ero johtui pääosin neitoperhosen voimakkaasta runsastumisesta. Linjalla havaituista 59 lajista myös seitsemän muuta lajia runsastui. Vuosijaksojen lajimäärät eivät eronneet toisistaan, vaikka linjalla havaittiin kuusi uutta lajia jälkimmäisen vuosijakson aikana.

Perhosten lentoajoissa ja toisen sukupolven määrissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Sen sijaan talvehtimisasteiden jakaumat poikkesivat toisistaan. Laskentakertojen aurinkoisuus ja tuulisuus erosivat kahden vuosijakson välillä, mutta lämpötiloissa ei havaittu eroja. Keskikesän lämpötilat olivat kuitenkin toisella vuosijaksolla korkeammat. Ainoastaan lämpötila korreloi päiväperhosten lukumäärän kanssa.

Päiväperhoskantojen vahvistumisesta ei saatu vahvaa tilastollista näyttöä, mutta joidenkin keskikesällä lentävien lajien runsastuminen antoi viitteitä suotuisampien sääolojen myönteisistä vaikutuksista. Päiväperhosten levinneisyysalueet muuttuvat, sillä monet linjalla havaitut uudet lajit ovat levittäytyneet Suomeen vasta äskettäin etelästä. Vaikka toisen sukupolven laji- ja yksilömäärissä ei havaittu merkitsevää eroa vuosijaksojen välillä, niitä havaittiin kuitenkin jälkimmäisellä jaksolla useammasta lajista. Varsinkin toukkatalvehtijoiden asema parani tutkimuksen aikana. Tämän taustalla voivat olla paremmat sääolot keskikesällä, joka on toukkatalvehtijoiden parasta lentoaikaa. Kotelotalvehtijoiden huonompi menestys saattoi puolestaan johtua elinympäristöjen maankäytön muutoksista tai kantojen luonnollisista vaihteluista.