Valju päiväperhoskesä Kaakkois-Suomessa (25.9.2013)

Aurinkoa ja lämpöä riitti, mutta päiväperhosia oli lennossa vähiten viiteen vuoteen. Varsinkin vaeltajia, sinisiipiä ja loppukesän lajeja oli niukasti. Lämmin kesä tarjosi kuitenkin hyvän perustan tulevalle perhosvuodelle.

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on seurannut maakunnan päiväperhosia Joutsenon Korvenkylässä vuodesta 1991. Pääasiassa peltoympäristöön sijoittuvalla tutkimuslinjalla on nähty 22 kesän aikana keskimäärin 1 360 perhosta 41 lajista.

Kesän 2013 laskennoissa nähtiin 1 460 perhosta 45 lajista. Keskimääräistä isompien lukujen takana oli noin asteen normaalia lämpimämpi alkukesä, joka näkyi erityisesti perhosten lentoajoissa. Esimerkiksi karttaperhonen ja tummapapurikko havaittiin ennätyksellisen aikaisin. Monen alkukesän lajin lento oli ohi muutamassa viikossa.

Perhoskesän huippu alkoi jo kesäkuun lopulla. Tavallisista lajeista menestyivät hyvin mm. lanttu- ja idänniittyperhonen. Nopeasti levinneen karttaperhosen asema vahvistui entisestään. Joutsenon tutkimuslinjalle ensimmäisen sukupolven ruskeankirjavia ja varsinkin toisen sukupolven mustanpuhuvia perhosia osui ensimmäisen kerran vasta edelliskesänä, mutta nyt tuloksena oli jo 29 yksilöä. Karttaperhonen kuuluu pian maakunnan päiväperhosten kärkikymmenikköön!

Toinen Etelä-Karjalassa nopeasti runsastuva uusi laji on peltovirnaperhonen, joka sekin lensi kahtena sukupolvena. Hyvin samannäköinen virnaperhonen näyttäisi ainakin peltoympäristöissä jäävän yhä selvemmin tulokkaan jalkoihin.

Edellisen sadekesän jäljet näkyivät selvimmin sinisiipien määrissä. Hopea- ja niittysinisiipi olivat edelleen vähissä ja monet harvinaisemmat jäivät tyystin havainnoitta. Vain keväällä runsain joukoin lentänyt paatsamasinisiipi oli myönteinen poikkeus.

Lähes kaikki aikuisena talvehtivat lajit kuten nokkos-, neito- ja sitruunaperhonen olivat lämpimästä loppukesästä huolimatta vähissä. Joukkoon mahtui sentään yksi poikkeus: isonokkosperhosia nähtiin jo edellisenä kesänä ympäri maakuntaa ja tänä kesänä punaviiniä tihkuvissa perhosbaareissa oli keskikesällä suorastaan tunkua!

Niin ikään loppukesään painottuvat päiväperhosvaeltajat kuten amiraali, ohdake- ja kaaliperhonen olivat tänäkin kesänä vähissä. Ehkäpä juuri heikon loppukesän takia perhoskesästä jäi valju maku, ei hyvä muttei niin huonokaan.