Melkein 5 miljoonaa päiväperhosta

Seurantaan on ilmoitettu vuosilta 1991-2014 tietoja yhteensä 114 lajista ja lähes 4,9 miljoonasta perhosesta. Keskimäärin viime vuosina on ilmoitettu 104 lajia ja 238 000 yksilöä. Kun yksilömäärä suhteutetaan havaintojen tekoon käytettyyn aikaan, viimeisen vuosikymmenen keskiarvona on noin 37 perhosta yhtä havaintopäivää kohti.

Kolme runsainta lajia ovat tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, lanttuperhonen Pieris napi ja sitruunaperhonen Gonepteryx rhamni, joiden 1,4 miljoonan yksilön osuus on yli neljännes kaikista yksilöistä. Keskimäärin seitsemän lajia vuodessa on ylittänyt 10 000 yksilön rajan, 30 lajia tuhannen yksilön rajan, 33 lajia sadan yksilön rajan ja 35 lajia kymmenen yksilön rajan. Loput kahdeksan lajia ovat pääasiassa harvinaisia vaeltajia tai muuten satunnaisia lajeja, joita on todettu keskimäärin alle kymmenen yksilöä vuodessa.

Tummakultasiipeä (Lycaena tityrus, kuvassa) lukuun ottamatta kaikki vuoden 1991 jälkeen Suomessa tavatut päiväperhoslajit ovat seurannassa mukana. Sen sijaan arosinappiperhonen Pontia chloridice, marmorisiipi Euchloe ausonia, luhtakannussinisiipi Cupido alcetas, ruutukainen Melanargia galathea, idännokiperhonen Erebia euryale, ruskoniittysilmä Coenonympha hero ja ruostepapurikko Pararge megera ovat harvinaisuuksia, joiden tuoreimmatkin havainnot ovat yleensä vuosikymmenien takaa.