Vaihtelevan tavallinen perhoskesä

Kahden erinomaisen päiväperhoskesän jälkeen vuosi 2012 jätti monelle perhosharrastajalle viileän sivumaun.

Sateita riitti eikä hellepäiviäkään ollut monta, mutta säihin nähden perhoskesä ei ollut huono. Runsaus jäi hieman 2000-luvun keskitasosta, mutta kahdesta edelliskesästä pudotus oli melkoinen.

Päiväperhoskesää leimasivat laskusuunnat. Kaikkiaan 17 päiväperhosta oli niukimmillaan kymmeneen vuoteen ja viiden lajin yksilömäärä oli pienin koko seurannan aikana. Vähissä olivat erityisesti sinisiivet ja heinäperhoset. Esimerkiksi kuusimetsissä ja metsänreunoilla elävät täplä- ja metsäpapurikko ovat vähentyneet huolestuttavasti jo usean vuoden ajan.

Sen sijaan ritari- ja verkkoperhosille kesä oli viime vuosikymmenien parhaasta päästä. Kesän parasta antia tarjoilivat kuitenkin täpläperhoset. Varsinkin isonokkosperhosen (kuvassa) huima vaellus heinäkuussa säväytti harrastajia. Ennätyksellisen runsaita olivat myös kahtena sukupolvena lentänyt karttaperhonen sekä vasta 2000-luvulla Suomeen kotiutunut pikkuhäiveperhonen, joka jäi enää niukasti häiveperhosen lukemista.

Täpläperhoset myös vastasivat suurelta osin uusista eliömaakuntahavainnoista, joita kertyi hieman edellisvuosia vähemmän. Näiden joukossa oli mm. itärajan tuntumasta havaittu kuusamaperhonen, joka on kotiutumassa Suomeen.

Toinen varsinkin Kaakkois-Suomessa asemaansa vahvistanut uustulokas oli peltovirnaperhonen. Myös muualta kiirineet tiedot virnaperhosen toisesta sukupolvesta ja erikoisista elinympäristöistä viittasivat hyvin samannäköisen peltovirnaperhosen suuntaan. Lisätietoja lajista löytyy Baptriasta 1/2013 (tai katso PDF-tiedosto). 

Päiväperhosseurantaan osallistui jälleen yli 200 harrastajaa ympäri Suomen. Havaintoja kertyi kaikkiaan 102 päiväperhoslajista, vaikka viisi Lapin päiväperhosta jäi tyystin havainnoitta. Vain kaksi havaintoruutua Enontekiön Lapista ja kolme ruutua Inarin Lapista eivät anna kovin kattavaa kuvaa maakuntien päiväperhostilanteesta. Pohjoisen lajiston seurantaan pitäisi panostaa enemmän, sillä ilmastonmuutoksen ensimmäiset uhrit löytynevät juuri tunturiluonnosta.

Päiväperhoskesän yhteenveto julkaistiin kokonaisuudessaan Suomen Perhostutkijain Seuran jäsenlehdessä (Baptria) keväällä 2013.