Liito-oravia, kasveja ja perhosia

Vuonna 2004 liito-oravan esiintymistä kartoitettiin Lappeenrannan Skinnarilan kampusalueella. Kartoitus täydensi alueella jo aikaisemmin tehtyä luontoselvitystä. Havaintojen perusteella asemakaava-alueen länsi- ja itäreunalta löytyi merkkejä liito-oravasta. Alueen ulkopuolelta löytyi lisäksi liito-oravan papanoita viidestä eri kohteesta. Kartoitusta täydennettiin edelleen maalis-huhtikuussa 2005.

Lappeenrannan koulutoimen tilaama Sammonlahden lehdon luontoselvitys valmistui. Biologian opetuskohteeksi sopivasta alueesta laadittiin raportti ja multimediaCD, jotka ilmestyivät vuoden 2005 alussa.

Konnunsuon luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmaan (LUMO) kytkeytyen Instituutti teki yhteistyössä ProAgria Etelä-Karjalan kanssa selvityksen joidenkin kohteiden kasvillisuudesta, perhosista ja luontoarvoista. Helsingin yliopistoon kuuluvan Palmenian toimeksiannosta tehtiin alustava selvitys kahden perinneympäristön perhosista. Kahden kartoituspäivän perusteella sekä Parikkalan Peltolan niitty että Saaren Honkakylän laidun osoittautuivat arvokkaiksi kohteiksi.

Instituutin kartoitus erilaisten piha- ja urheilukenttien merkityksestä keto- ja niittykasvien elinympäristöinä Etelä-Karjalassa ilmestyi vuonna 2004 Lutukka-lehdessä. Jo 30 käytöstä poistuneen kentän otos osoitti, että kenttäkedot ovat arvokkaita monen ketokasvin ja muunkin niittyeliöstön turvapaikkana. Kenttäketojen arvo myös nousee, sillä kedot ja muut ”oikeat” perinneympäristöt vähenevät edelleen.

Instituutti selvitti Imatran Vuoksenniskalla Stora Enson vanhojen puunvarastointikenttien kasvillisuutta. Pääasiassa Venäjältä tuodun puun mukana kentille on kulkeutunut useita harvinaisia itätulokkaita. Neidonkielen, idännukin, siperiankurjenpolven ja kaitaängelmän vaiheista ilmestyi artikkeli niin ikään Lutukka-lehdessä.