Tienpientareiden luonnonarvot puntarissa

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa. Vuoden 2000 alussa Suomessa oli noin 78 000 kilometriä yleisiä teitä, joiden pientareita niitetään säännöllisesti liikenneturvallisuuden takia. Avointen tieympäristöjen pinta-alaksi on arvioitu yli 160 000 hehtaaria, mikä on noin 8-kertainen niitto- ja laiduntalouden luomien avointen ympäristötyyppien nykyiseen pinta-alaan verrattuna.

Instituutti on tutkinut tienpientareiden luontoa vuodesta 2001. Ensimmäinen, vuosina 2001-2003 toteutettu tutkimus Tienpientareet ja valtateiden liittymät perhosten ja kasvien elinympäristönä (TIELI) selvitti lajiston monimuotoisuutta ja koostumusta erikokoisten teiden pientareilla sekä perhosten liikkumista valtatien liittymässä. Niittämisen vaikutukset tienpientareiden niittyeliöstön monimuotoisuuteen (NIINI, 2004-2005) puolestaan on keskittynyt eri aikaan toteutetun niiton vaikutusten arviointiin.

Hankkeiden perusteella on arvioitu, miten kasvillisuus ja siihen sitoutunut perhoslajisto menestyvät pientareilla verrattuna niiden luontaisiin kasvupaikkoihin ja elinympäristöihin. Niittämisen vaikutuksista saatua perustietoa tarvitaan arvioitaessa, miten pientareiden hoitoa voidaan kehittää niin, että luonnon monimuotoisuus otetaan yhä paremmin huomioon. Hankkeen hyödynsaajana on erityisesti Tiehallinto, sillä tuloksia voidaan soveltaa sekä nykyisten teiden hoidossa että uusien teiden rakentamisessa.